Lapset kauniisti kyselivät, miksei meillä KOSKAAN ole piparitaloa ollut ja olisiko sellaista IKINÄ tulossakaan =). Olihan se siis pakko todeta, ettei tämä äiti ole sellaista koskaan tehnyt ja ehkäpä korkea aika olisi edes yrittää moista. Kauhulla muistelin erään ystäväni saamia palovammoja, kun sulaa sokeria oli valunut käsille kesken liimausurakan... Lisäksi mitään aavistusta ei ollut järkevän mallisista kaavoista tai oikeastaan mistään aiheeseen liittyvästä. Tämä tietämättömyys kääntyi onneksi, sillä naapurille aiheesta nuristuani hän keksi eräässä leivonnaiskirjassaan olevan toimivat kaavat niin taloon, junaan kuin kirkkoonkin. Tämän kirjan lainasin ja kotona selailin muitakin mielenkiintoisia reseptejä, joita oli aivan liian monta! Niinpä minunkin oli saatava oma kappaleeni Parhaat leivonnaiset-kirjasta =).
Junan ja talon askartelin tänä vuonna ja kyllä niissä hommaa olikin. Kyllähän niistä näköisiä tuli, ja jos huomioidaan tekijän kokemattomuus voitaisiin pitää jopa vallan onnistuneina kokeilukappaleina. Meidän nelikuinen osallistui sellaisella tohinalla koristeluun sylistä käsin, ettei ehkä jokainen helmi ole aivan paikallaan, mutta haittaako tuo sittenkään?
Ja niitä palovammoja ei tullut onnekseni ainoatakaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti