Se on aivan pennun tuoksuinen, pehmoinen, utelias, vauhdikas ja ilkikurinen. Sillä on terävät hampaat, joita se lahjakkaasti myös käyttää. Isoveljen ärsyttäminen kuuluu ehdottomasti lempipuuhiin. Se on jo nyt niin rakas, että tiedän olevani valmis uhraamaan hyvin paljon sen hyvinvoinnin vuoksi.
Isoveljensä pentuajasta poiketen Jerry myös nukkuu, ymmärtää ainakin jollain tapaa kieltoja, tulee pyydettäessä useimmiten luokse, tekee tarpeensa pääosin ulos ja tarkkailee ympäristöään hetkittäin ilman jatkuvaa hösäystä. Saattaapi johtua omistajien lisääntyneestä ymmärryksestä koiria kohtaan tai luonteesta, todennäköisesti näiden yhdistemästä.
Rasmus ei oikein osaa vielä suhtautua tulokkaaseen, mutta ottaa hetki hetkeltä rennommin, eikä kuitenkaan ole lainkaan agressiivinen, joten eiköhän aika tee tehtävänsä. Onhan se rasittavaa, kun toinen yrittää roikkua parrassa tai hännässä, kun itse haluaisi vain lojua laiskasti...
