Pipokokeiluja

 Prismassa oli joitain novitan lankoja alessa ja sieltä nappasin sukkalankojen lisäksi itselle tuntematonta Kaikua. Pipoja ajattelin neuloa ensimmäistä kertaa. Pipojen neulominen on aina jäänyt, kun sopivan silmukkamäärän ja muutenkin koon osuminen oikeaan on tuntunut turhan hankalalta.
Kaksi pipoa nyt neulottu ja samantien arvailun kautta osui koot oikeaan :). Epäilyttää vaan kuinka tuollainen akryyli-villasekoitus kestää käytössä, mutta tuo selviää syksymmällä. Ainakaan lanka ei kutita, eli siinä valinta osui kohdalleen.

Malli: Helmineulepipo pienin muutoksin. S 60, korkeus ennen kavennuksia 13 cm.
Lanka: Novita Kaiku
Puikot: 6 sukkapuikot
Olo: Hauskahan tuosta tuli :).

Malli: Oma. 60 s, korkeus ennen kavennuksia 14 cm
Lanka: Novita Kaiku
Puikot: 6 sukkapuikot
Olo: Tupsun teko arvelutti, edellisestä todella mennyt aikaa, mutta hyvinhän tuo onnistui. Pipo pojalle mieluinen :).

Nopeus yllätti molemmissa töissä. Lanka oli paksuhkoa, neulomiseen ei montaa tuntia vierähtänyt, vaikka joutuikin mittailemaan ja ihmettelemään kavennusten kanssa. Mukavan nopeita välineuleita tällaiset. Voinpa siis todeta, että aivan turhaan olen ujostellut kokeilemista. Nyt onkin puikoilla vielä esikoisellekin pipo, odottelee malttamattomana jo omaansa :).

Pupuasukas lasten kotitekoisten ihmetysten laatikkoon

 Näitä on hyvä tehdä välitöinä ja hauskaakin, kunnes alkaa kokoaminen. Huoh, osat saattavat lojua kuukausia odottamassa ompelua, kuten tässä kävi. Pääsiäisenä aloitin ja nyt vasta sain viimeistelyn loppuun.
Nooh, mitäs sitten, valmista tuli kuitenkin ja lapset iloisia uudesta lelustaan :).

Malli: Drops Pupu

Lanka: Novita Wool ja Nalle (jämäkeriä)

Koukku: 3

Jälkiolo: Hymyileväinen. Kiva saada valmista ja pupusta tuli kyllä suloinen.


Olen vihdoin oikeasti ymmärtänyt kuinka tärkeää on tehdä useampaa työtä yhtäaikaisesti. Kaikilla muilla tuntuu aina olleen vaikka kuinka monta työtä päällekkäin ja itse aiemmin kärvistelin aina sen yhden kanssa kerrallaan. Aina ei tee mieli tehdä samaa ja sitten jää koko neulominen/virkkaaminen vähälle, joka sekin ärsyttää, kun halua tehdä kuitenkin löytyy. Mutta kun puikoilla on muutama toisistaan poikkeava neule, löytyy jokaiseen hetkeen mielekästä ja sopivaa tekemistä. Vähintään yksi sellainen, jota tehdessä ei tarvitse kovin laskea tai tuijotella kaavioita. Menipä kaiken tämän oivaltamiseen sitten tovi, jos toinenkin :).